Day 17 - Harmaata ja kylmää

Nukuin tosi huonosti jostain syystä mut nousin ihan pirteenä kuudelta vahtiin. Aurinko nousee myöhemmin, oli vielä aika pimeetä kun könysin kannelle. Azoreilta ostetut punaset omenat on vähän pahoja. Vettä tuli vähän tihkua enemmän, harmaata ja kylmää. Hei, ihan niinku Suomessa! Välillä se hellitti hetkeksi ja loppui tietysti kokonaan mun vahdin lopulla. Menin takas punkkaan nukkumaan ja nukuinkin hyvin. Missasin lounaan, mikä ei sinänsä haittaa kun mulle oli jätetty kulhollinen jotain epämääräistä pöydälle. Kuulemma linssikeittoa. Yh, näytti enemmänkin meidän koiranpenun turvotetuilta nappuloilta. Otin pari lusikallista ja kaadoin loput salaa takas kattilaan ja otin banaanin. Luin vähän kirjaa ennen vahtia ja vahdin lomassa. Kaikki oli myöhässä viiden oluelta, A nukkui mieluummin kokonaan sen ohi. Vähän myöhemmin nähtiin iloisia delfiinejä, niistä tulee aina niin hyvä mieli. Illalliseksi oli ylihyvää riisiä ja kanaa kookosjossainkastikkeessa. Namnam. Ja herneitä tiettykin. Nyt istun suihkunraikkaana salongissa kirjottamassa tätä ja koitan hiukan kuivatella mun hiuksia ennenkuin meen kastelemaan mun tyynyn. Ainiin laivoja ollaan kans nähty tänään paljon. Ollaan valtaväylällä. Ja niinpä tietysti. Just kun pääsin punkkaan, kuuluu vähän kolinaa, jenua vedetään sisään ja kone laitetaan päälle. Tarviiko tästä asiasta enää edes mainita, se lienee kuitenki oletusarvo jo nykyään.

Day 16 - Levottomat jalat

Mulla oli yövahtia 00-04. Mun tullessa oli kone päällä ja kippari meni nukkumaan. Ihan vaan jotta saisin käydä sen 45min myöhemmin repimässä ylös. Tuuli nousi siine 9-10 solmuun joten purjeet ylös vaan. Mä pääsin just punkkaan ja sain toisen kuulokkeen korvalle kun kuulin, että kone laitettiin käntiin. You got to be kidding me! Siellä oli just 15solmua tuulta! Käänsin kylkeä ja sain hyvin unen päästä kiinni. Mulla on ollut täällä nyt tosi paljon levottomat jalat. Se on ihan tuskasta. Melkeen joka kerta kun meen nukkumaan. Käveleminenhän siihen auttais, mut ei täällä paljoa kryssillä tassutella. Sit koitan jännitellä jalkalihaksia, nostaa jalkoja ylös, roikkua salongin katosta... Nyt oon "aamu"vahdissa. Kaikki muut ainakin nukkuu vielä, vaikka kello on jo 11. Yleensä H on ainakin tähän aikaan jo hereillä. Niin ja vieläkään ei siis tuule. Ollaan tällasen harmaan tihkuverhon keskellä. Tuulta on n.9 solmua, mutta se on aikalailla suoraan takaa niin toi ei vielä riitä purjehtimiseen. Aamupalaksi otin eilen ostetun ananasjugurtin. Vähintäänkin mielenkiintoinen koostumus ja maku. Jotain keksejä maistoin kanssa, niistä sama kuvaus. Kuinka ollakaan, hieman yli puolenpäivän nostettiin taas purjeet ja lähdettiin purjehtimaan. Lounaaksi oli jotain sosekeittoa jossa oli paloja eilisesä kanasatsista. Ihan ok hyvää, söin kaiken. Vahdin jälkeen siirryin sisälle sohvalle lukemaan. Tähän mennessä aurinko oli jo alkanut paistaa ja oli kuuma istua ulkona. Nukahdin perinteisesti, parin tunnin päikkärit ennekuin kuulin I:n jo kyselevän kello viiden oluen perään. Menin kannelle muiden kanssa, mutta siirryin kuuden maissa taas takas lukemaan. Illalliseksi oli lohkoperunoita ja lihaa ja salaattia ja homejuustoa. Perunat oli hyviä ja liha paljon parempaa ku aikasemmin tällä reissulla. Mulla oli iltavahti 20-00. Ensin kuu vähän valaisi vielä pilvienkin takaa, mutta sit maisema muuttu säkkipimeäksi ja se sama tihuttava sade alkoi. En kastunut kauaa ennenkuin pääsin nukkumaan.

Day 15 - Matka jatkuu

Nukuin ylihyvin! Heräsin vähän ennen kymmentä ja könysin ylös ja syömään puuroa aamupalaksi. En tiennyt, että meillä on sellastakin mukana. Paljon siinä oli sokeria eikä yhtään ollut niin hyvää kuin Suomessa. Tuntia myöhemmin tais kaikki muutki olla ylhäällä. Kippari juoksi omilla asioillaan postissa ja pankissa, A lähti pyykille, koska eilen se oli mennyt jo aikaisin kiinni. Lounaaksi oli bacon & eggs. Paitsi mulle vaan eggs ja paistettuja perunoita ja leipää. Eli hiilareita. Lounaan jälkeen A lähti takas pyykille, mä ompelin meille vanhasta t-paidasta lipun ja pojat korjaili jotain. Minä ja ompeleminen ei mee samaan lauseeseen, mutta ei sitä kukaan muukaan olis nyt tehnyt. Ja ihan ylpeä olin aikaansaannoksestani.

Kun A tuli takas, otettiin taksi supermarkettiin tankkaamaan vähän ruokaa ja juomaa. Olutta jouduttiin pyytämään lisää kun se loppui hyllystä. Ja tuoremehua pyydettiin kanssa, mutta ne sano, et se on loppu. Löysin myöhemmin kylmäkaapista lisää. Mä valkkasin raksuja ja omenoita ja keksejä ja karkkeja ja otin itselleni muutaman juotavan jugurtin. Katotaan vaan niin joku muu juo ne ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Meidän kaikki ostokset mahtui meidän omiin kauppakasseihin, pari jäi ylikin! Aikamoista, ei taidettu siis ostaa tarpeeksi. Takas otettiin kaksi taksia, muuten ei oltais mahduttu. Ruuat jääkaappiin ja muut omille paikoilleen ja sit Peteriin vielä yksille ja viemään lippua seinälle. Se on se perinne. Seinät oli tyhjennetty, eikä sieltä löytynyt enää ainuttakaan meijän vanhaa lippua. I vaati taas toista olutta ja niin siinä sit kävikin. Sen jälkeen kuitenkin kiireellä veneelle, köydet irti ja tankkauslaituriin. Meillä oli Hortaan tullessa tosiaan 35l dieseliä jäljellä kun lähtiessä tankit täynnä sitä oli 1200l. Nyt kaivettiin vielä toinenkin varatankki kannelle. Eka meni hienosti, mutta toisen kohdalla dieseliä ryöpsähti useemman kerran kannelle, hups. Sit vielä päätankit täyteen ja matkaan!

Nostettiin purje aallonmurtajan sisäpuolella. Otin ruorin kun kattelin, että pitää varmaan kääntyä aika rivakasti kunhan purje on ylhäällä. Samassa kone sammui . H koitti käynnistää sitä, mut ei auttanut. Kippari oli mastolla nostamassa purjetta. I käski mun pistää vähän hanaa ja kääntyä vasemman kautta. Se ei ollut kuullut, että kone sammui ja piippas vaan. Noh, siitä selvittiin, käänsin oikeen kautta ja kippari tuli käynnistämään koneen. Hän oli kuulemma vaihtanut tankkia ja koska se oli tyhjentynyt kokonaan ennen tankkausta, siinä meni hetki ennenkuin kone sai sieltä polttoainetta. A oli ollut koko ajan keittiössä ja ruokaa saatiin melkeen heti Hortan ulkopuolella. Pico oli show off ja huippu näkyi pilvien yläpuolella auringonlaskussa. Illalliseksi oli kananuijia ja pastapesto. Namnam. Illan viini oli jotain samana päivänä ostettua ja siitä uhrattiin hörppy myös Neptunille, jotta tuulet ja merenkäynti olisivat suotuisat. Mä menin pariksi tunniksi nukkumaan ihan vaan herätäkseni sit vähän kiukkuisempana.

Day 14 - Land Ahoy!

Land ohoy! Yövuorossa pimeällä näin ensin laivan jossain kauempana ja sen jälkeen muita valoja eli maata! Lyötiin eilen I:n kanssa vetoa, että se kumpi näkee maata ensin, saa ylimääräisen rommipaukun. Noh, I nukkui nyt onnensa ohitse. Siellä se maa oli, mutta menin vielä nukkumaan perusyöunet ennenkuin oltiin tarpeeksi lähellä alkaa valmistautua rantautumiseen. Fendarit pumpattiin, köydet esiin ja paikoilleen ja isopurje alas. Mentiin samaan laituriin, jossa aina ollaan.

Pojat sai hommaksi kannen kuuraamisen ja tytöt sisällä siivoamista. Mut laitettiin ekana viemään roskat. Tölkki/pullokassi piti lajitella, hyi. Ai että muuten heilutti! Sanoin, että tuun merisairaaksi rannalla joten hengasinkin mieluummin veneessä. Kippari kävi immigrationissa ilnoittamassa meijän tulosta ja siellä määrättiin meille uusi laituripaikka. Tietysti juuri kun oltiin saatu vesi- ja sähköpiuhat vedettyä kiinni. Tietysti köydet ja fendarit toiselle puolelle venettä. Alotin imuroinnilla ja sitten pesin lattiat ja seinät ja vaihdoin lakanat ja pyyhkeet. Ah, puhdas kuiva pyyhe! Lounaaksi oli gnoccheja ja jauhelihakastiketta. Namnam.

Veneessä availtiin lattioita ja mentiin punkkien alle joten mä kaivoin maalit ja pensselit ja suuntasin laiturille. Kävelin päästä päähän, mutta paras paikka löytyi aika läheltä venettä. Maalailin pari tuntia ja hieno siitä tuli! Muutamast ohikulkijat halus ottaa kuvia siitä ja musta maalaamassa. Sure, go ahead. Kun se oli valmis, veneellä lopeteltiinkin jo päivän töitä eli kaikki oli kannella oluella. Kaikki kävi vuorotellen suihkussa (ah, suihkussa ilman, että tarttee seistä seinillä) ja sit lähettiin Cafe Sportiin yhdelle ennen dinneria. Ei käyty tekemässä pöytävarausta, nythän on off season purjehduksessa. Peterissä alkoi kanssa olla paljon väkeä ja siirrytiinkin jossain vaiheessa ulos istumaan. Kasilta ravintolalle vain kuullaksemme, että koko elokuu on täynnä. Onneksi hän lupasi soittaa kun pöytä vapautuu, ehkä puol kybän aikoihin. Eli takas Peteriin ja uudet GT:t. Mun piti alkaa kieltäytyä, muuten olisin ollut tyhjällä mahallani nopeestikin humalassa. Pieni olut: 1e, gt: 2,5e. Ei oo hinnalla pilattu. Mun piti käydä veneellä hakemassa lisää vaatetta kun istuttiin ulkona, joten oli viileä. Puol kybältä saatiin puhelu, että olis ruokaa tarjolla. Mmmmm, ruokaaa. Sellasta jonka mä saan tilata listalta oman mieleni mukaan. Ja ranskalaisia! Muut sanoi, että hiilareita, saat syödä munkin kulhosta. Ruuaksi oli lihaa, joka tuotiin pöytään raakana ja sit jokainen paistaa kuumalla laavakivellä oman lihansa. Muut otti nautaa, A otti simpukoita. Huh, että siitä tuli täyteen. Matkalla veneelle muut jäi vielä Cafe Sportiin kun minä ja kippari jatkettiin veneelle ottamaan kunnon yöunet puhtaissa kuivissa lakanoissa.

Day 13 - Turhautumista ilmassa

Still no land. Tuuli on vaan vastainen ja matka kestää. Koitin aamulla vuoron päätyttyä löytää jotain suuhunpantavaakin oli kauhea nälkä. Mitään en kaapista löytänyt. Sellasta mitä olisin suuhuni halunnut laittaa siis. Otin näkkileivän, hyi! Kuulinkin lounaalla, että se oli helvetin näkkäriä, hel vete, täysjyvää. Mut hyh. Söin siitä puolet ja pikkuporkkanan ja kaaduin sohvalle.

Mmm, nukuin kyllä hyvin lounaaseen asti. Mitäköhän lounaaksi edes oli? Aaa, kaalikeittoa. Ihan hyvää sellasta, en jättänyt kuin pavut syömättä. Ja illalliseksi oli uunissa laitettua kanaa, cuscusta ja taas kotain papuja. Päivä taas sitä samaa vähän ehkä odotusta ja turhautumista ilmassa kun oltaisiin oltu jo eilen perillä jos luvattu pohjoinen tuuli olisi tullut. Mutta ei, itätuuli on paljon kivempi. Alotin tänään uuden kirjan. Koska A:lla on lainassa mun seuraava niin aloin lukea sitä veneen The Hunger Gamesia.

Day 12 - Pimeyden uusi taso

No nyt meni yön pimeys taas uudelle tasolle kun taivas oli pilvessä. Ei nähnyt mitään muuta kuin veneen. Moottori laitettiin taas päälle ja vahti oli vaan pari tuntia. Menin omaan punkkaan nukkumaan mut nukuin tosi huonosti. Aamulla kun nousin kuudelta taas vahtiin, oli purjeet nostettu ja kippari ilmeisen väsynyt ollessaan yksin vahdissa. Kybältä mun vuoro loppui ja menin salongin sohvalle nukkumaan. Ja tästä kirjotan nytkin.

Halssia vaihdettiin ennen lounasta jo, koko päivän on tuullut vastaan, ihan sama mihin suuntaan oltaisiin menossa. Nyt suunta on etelään, eihän me sinne haluta. Koitin jo aiemmin kiikareilla kuikuilla maata, mut ei sitä näkynyt. Lounaaks oli lämpimiä voikkareita, en pystynt syömään kokonaan. Siinä on vaan joku kun on kerran saanut kanaleivästä ruokamyrkytyksen niin kana, leipä ja majoneesi ei vaan uppoa. Illalliseksi oli spahgettia jauhelihakastikkeella, nam nam! Viini juotiin ruuan jälkeen, koska kallisteli niin paljon. Kyllä kai me huomenna ollaan jo perillä. Tänään suihkussa käyminenkn oli akrobatiaa kun vene oli niin kalleellaan. Ihanaa silti olla taas puhdas, tuli oltua likaisella tukalla monta päivää. Sekin tekee kai ihan hyvää välillä? Jos nyt taas kuuntelis vähän musiikkia ja nukahtais siihen niin voi taas pirteänä nousta kahdelta vahtiin.

Punaisia omenoitakaan ei ole enää kuin yksi. Ja karkeista on enää jäljellä vaan pahat ja suklaat.

Day 11 - Lazy day

Yövahti oli vain 2h, koska tuuli kuoli ja pyöri. Sopi mulle, oli aivan kuollut kun keskiyöllä heräsin vahtiin. Oli ne illalla koittaneet purjehtia, mut ei siitä mitään ollut tullut. Yö oli pilkkopimeä, kuu ei tänäyönä noussut lainkaan. Muutaman hävityn Monopolyn ja Scrabblen jälkeen pääsin takas nukkumaan ja sain nukkua 8h! Ah, autuutta. Aamulla ylös ja vahtiin. Vaikkei mitään vahdittavaa kauheesti ollut kun kone laitettiin käyntiin varttia myöhemmin. Siitä tuuli ei enää noussutkaan vaan jatkoi laskua ja nyt on melkeen täyspläkä. Pohjoisesta tulee isoja maininkeja joten jossain siellä varmasti tuulee ja kovaa. Noi on jotain 5-6m korkeita ja aaltojen välinen etäisyys on jotain 100m luokkaa. Sääli kun niistä ei vaan saa kunnolla kuvia.

Keskipäivällä siirrettiin taas kelloja ja lounaaksi oli tänään pyttipannua! Omnomnom. Tänään on ollut oikeen lazy day, kaikki on vaan lojunut jossain. Alan olla etevä noissa sanaristikoissa ja cokis-kirjakin on vähän edennyt. Valitinko jo, että siinä on niin vaikeeta kieltä, että lukeminen on raskasta? I lukee mun Pohjois-Korea-kirjaa ja A lainas tänään Piiat, kun se on englanniksi. Ehkä mä luen sit seuraavaksi veneen The Hunger Gamesin. Tänään katoin kanssa monta jaksoa Frendejä. Ei tullut paha olo jeeee!

Viiden oluen kanssa oli popcorneja, namnam. Nyt odotellaan illallista, ei vaikuta hyvältä. Kaipaan omaa ruokaa. Vaikka se tuppaa olemaan aina sitä samaa niin silti. Sitä, että itse päättää mitä lautasella on. Että saa aamupalaksi ruisleipää ja juustoa ja kalkkunaa ja kurkkua. Ja maitoa juomaksi. Täällä juon vaan vettä, cokista ja ginger alea. Jalkapohjat alkaa kovettua, miten olis jalkahoito tän reissun jälkeen? Aniin, kylmä täällä on alkanut olla. Että yövahdissa koko varustus päällä ja päivälläkin pitkät housut välillä. Tai tuuli on vilpoisa. Yöllä oli pitkät vaatteet ja villasukat ja silti piti vähän keräillä kun meni peiton alle. Aamulla herätessä sattui selkään. I kaipaa edes jotain seuraa meille, joten sen mielestä roskatkin vois ihan hyvin olla kilpikonnia. Gordonkin menee onneksi tuolta etelän puolelta ohi eikä käykään Azoreille lainkaan. Se sopii meille, kiitos. Illalliseksi oli enchilladaksia. Mnoh, söin puolet.

Day 9 and 10 - Well hello Gordon

Yövahdissa ajoittaisia sadekuuroja ja tuuli ennallaan. Kirjoittaminen vähän jäi joten en nyt muista tapahtuko torstaina jotain jännään. Ainakin nähtiin delfiinejä jompanakumpana päivänä ennen illallista. Torstaina lounaaksi oli ylihyvää indonesialaistyylistä keittoa ja illalliseksi lihaa, salaattia ja uuniperuna. Mmm, ihan ok vaikka salaatin skippasin mereen. Ja liha on ollut koko matkan sitkeetä. Perjantaina lounaaksi oli ihan järkyttävää leipää ja salaattia. En tiedä mitä sinne oli laitettu väliin, mut en vaan pystynyt syömään, yh! Uuniperunan kanssa ei muuten tarjoiltu viiniä, koska tuuli oli alkanut kääntyä vastaiseksi ja kallistus oli melkoinen.

Illallisen jälkeen reivattiin isoakin. Tuuli siinä 20 solmun tienoilla. Se käy jalkojen päälle kun seisoo vinossa paino melkeen kokonaan alajalalla puol tuntia aina kerrallaan. Perjantaina illalliseksi oli chili con carne. En tiedä mitä sillekin oltiin tehty, jotta siitä oltiin saatu pahaa. Koitin kaivaa valkoista riisiä kastikkeen alta ja loput jätin syömättä. Kipparikaan ei tykännyt, joten ei tuntunut niin pahalta heittää pois. Tuuli alkoi perjantaina himmailla ja jouduttiin laittamaan kone käyntiin. Puomista kuuluu vedossa ihan hirvee meteli, huutaa saa melkeen jo ruorilta on asiaa sprayhoodin alle.

Oli muuten hauska juttu kun H vaihtoi Newportissa genuaan uudet skuutit. Jossain kohtaa matkaa huomattiin, että ne oli purjeessa kiinni vähän huonosti, joten H veti styyran puolen skuutin kokonaan irti ja viritti uudelleen. Noh, aika monta päivää myöhemmin kävi ilmi, että se oli vedetty suoraan purjeelta takaplokille ja vinssille, eikä se mennyt lainkaan skuuttipisteplokin kautta. Hauskaa on se, että kippari oli käynyt potkimassa skuuttipisteplokia huomaamatta mitään outoa ja I jopa muuttamassa skuuttipistettä huomaamatta ettei se auta mitään. Olikohan jotain muuta vielä? No se tietty, että se yks myrsky on saanut nimen ja kuikuilee tuolla. Se on Gordon. Toivotaan, ettei sillä ole pahat mielessä.