No nyt meni yön pimeys taas uudelle tasolle kun taivas oli pilvessä. Ei nähnyt mitään muuta kuin veneen. Moottori laitettiin taas päälle ja vahti oli vaan pari tuntia. Menin omaan punkkaan nukkumaan mut nukuin tosi huonosti. Aamulla kun nousin kuudelta taas vahtiin, oli purjeet nostettu ja kippari ilmeisen väsynyt ollessaan yksin vahdissa. Kybältä mun vuoro loppui ja menin salongin sohvalle nukkumaan. Ja tästä kirjotan nytkin.
Halssia vaihdettiin ennen lounasta jo, koko päivän on tuullut vastaan, ihan sama mihin suuntaan oltaisiin menossa. Nyt suunta on etelään, eihän me sinne haluta. Koitin jo aiemmin kiikareilla kuikuilla maata, mut ei sitä näkynyt. Lounaaks oli lämpimiä voikkareita, en pystynt syömään kokonaan. Siinä on vaan joku kun on kerran saanut kanaleivästä ruokamyrkytyksen niin kana, leipä ja majoneesi ei vaan uppoa. Illalliseksi oli spahgettia jauhelihakastikkeella, nam nam! Viini juotiin ruuan jälkeen, koska kallisteli niin paljon. Kyllä kai me huomenna ollaan jo perillä. Tänään suihkussa käyminenkn oli akrobatiaa kun vene oli niin kalleellaan. Ihanaa silti olla taas puhdas, tuli oltua likaisella tukalla monta päivää. Sekin tekee kai ihan hyvää välillä? Jos nyt taas kuuntelis vähän musiikkia ja nukahtais siihen niin voi taas pirteänä nousta kahdelta vahtiin.
Punaisia omenoitakaan ei ole enää kuin yksi. Ja karkeista on enää jäljellä vaan pahat ja suklaat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti